Historia

Germaanista perää olevat saksalaisista löytyy kirjoituksia ajalta 300 eKr. Saksalaiset olivat tehneet kansainvaelluksia ja olivat asettuneet aloilleen jo 500 jKr. Rooman keisariksi kruunataan 900-luvulla saksilainen ja pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Sen jälkeen vähitellen syntyi Preussi 1700-luvulla, joka myöhemmin yhdistyi pienempien saksalaisten valtioiden kanssa Vilhelm I johdosta 1870-luvulla . Hänet kruunattiin Saksan keisariksi.

     Ensimmäisen maailmansodan jälkeen keisarikunta kuitenkin kaatui, sodan jälkeisten neuvotteluiden jälkeen. Saksa todettiin 1919 Versaillesin rauhassa yksin sodan syylliseksi, määrättiin sotakorvauksiin ja alueiden luovuttamiseen. Saksasta tuli Weimarin tasavalta. Sotakorvaukset olivat suuria ja ihmiset eivät olleet tyytyväisiä tilanteeseen sodan jälkeen. Sotaa seurasi suuri lama, sotakorvaukset sen aiheuttajana.

Tilanteeseen oli tyytymätön myös saksalainen Adolf Hitler Kansallissosialistisen puolueensa kanssa. Vuoden 1932 vaaleissa puolue saikin eniten ääniä. Vuoden 1933 alussa, presidentti Hindenburg antoi Hitlerille valtakunnankanslerin viran. Tästä alkoi natsi-diktatuuri.

Syksyllä 1938 sovittiin Saksan ja liittoutuneiden kanssa, että Saksa saisi Tsekkoslovakian sudeettialueet, muttei saisi miehittää niitä. 15. maaliskuuta 1939, kuitenkin Hitler miehitti Tsekkoslovakian sudeettialueet, Münchenin sopimuksen vastaisesti.

Syksyllä 1938 alkoi juutalaisten vainot ''kristalliyöstä'' jolloin juutalaisten synagogia, kauppoja ja muuta omaisuutta tuhottiin. 

Maaliskuussa 1939 liittoutuneet lupasivat Puolalle turvatakuun, jossa he lupasivat auttaa Puolaa itsenäisyyden pitämisessä, jos Saksa hyökkäisi Puolaan. [6]

1.9 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan käyttäen taktiikkana salamasotaa.[6] Hieman aiemmin Saksa ja Venäjä olivat tehneet hyökkäämättömyyssopimuksen, johon kuului Baltianmaiden ja Puolan jakaminen.[8]

Liittoutuneet julistivat Saksalle sodan kaksi päivää myöhemmin eli 3.9.1939, kuten sopimukseen kuului he pyrkivät auttamaan Puolaa Saksaa vastaan. Tämä sodanjulistus ei kuitenkaan johtanut mihinkään suuriin sotatoimiin. [7]

Tämän jälkeen sota taukosi hetkeksi, kunnes 1940 Saksa hyökkäsi Benelux-maihin käyttäen taas salamasotaa. Saksa valtasikin Hollannin lähes heti, mutta Belgiassa koettiin hieman suurempaa vastarintaa, mutta sekin kukistui jo 28.5.1940 [9]

Saksa oli aloittanut sotatoimet Ranskaa vastaan muutaman  viikon aiemmin, 10. toukokuuta 1940 päästen jo kahdessa päivässä Meuse-joelle. Saksan tehokas salamasota toimi erinomaisesti ja he pääsivät Pariisiin 14. kesäkuuta. Alle kuukausi hyökkäyksen alkamisesta Ranska oli kaatunut nöyryyttävästi Saksalle.

Ennen tätä, huhtikuussa 1940 oli alkanut hyökkäys Norjaan. hyökkäys tapahtui maahanlaskuna ja maihinnousuina eri paikoissa. Norjalaisilla oli kuitenkin suuri alivoima, käytettävissä oli vain kuusi divisioonallista miehiä ilman raskasta kalustoa. Avuksi liittoutuneet lähettivät tueksi Norjalle kuitenkin 10000 miehen suuruiset joukot, jotka epäonnistuivat menetettyjen alueiden takaisin valtauksessa huonon koulutuksen vuoksi.

Britanniassa oli tarkoitus taivuttaa tappio liittoutuneille ilmaherruuden voittamisella. Operaatio epäonnistui ja Saksa kärsi kovia tappioita. Brittien taistelutahto oli siis liian kova.[9]