Talous
Saksan tärkeimmät elinkeinot liittyvät autoteollisuuteen, yleisestikin teollisuuteen ja maatalouteen. Erittäin tunnetuksi Saksa on tullut autoteollisuudesta.
Maa-ja metsätalous on erittäin koneelliseksi kehitettyä. Pelloilla tärkeimmät kasvatetut viljelyskasvit ohra, vehnä, kaura ja ruis. Maassa kasavatetaan myös luumuja, sokerijuurikasta perunaa, omenaa ja päärynää. Nämä eivät kuitenkaan riitä yksin ruokkimaan maata, joten elintarvikkeita tuodaan paljolti myös ulkomailta. Saksa on yleisesti ottaen pärjännyt muna, liha ja maito tuotannossa itse.
Metsäteollisuudessa Saksalaiset kaatavat vuosittain kymmeniä miljoonia puukilometrejä. Se ei kuitenkaan riitä maan tarpeisiin ja puuta tuodaan ulkomailta, kuten Suomesta.
Saksan talous riippuu paljon tuontituotteista, koska maalla on hyvin vähän omia raaka-aineita ja energian lähteitä. Saksan alueelta ei löydy myöskään omia mineraaleja paljoakaan, mutta muutamia öljy esiintymiä on. Saksan maaperässä on kuitenkin kivihiilta, ligniittiä ja suolaa. Maan heikko maantieteellinen sijainti on huono uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen.
Nykyisin tärkein luonnonvara on ligniitti eli ruskohiili. Suurimmat esiintymät löytyvät Rheinland-Pfaltzista, etelä-Brandenburgista, Saksista, Saksi-Anhaltista ja Ala-Saksista. Louhittavia varoja on yhteensä noin 56 miljardia tonnia.
Kivihiilen pääesiintymät löytyvät etelä-Brandenburgista, Rheinland-Pfaltzista, Saksista, Saksi-Anhaltista, Ala-Saksiin.
Kivihiili on kuitenkin menettänyt markkinoitaan n. 18%. Myös öljyn osuus on pudonnut suuren hinnan vuoksi.
Kaasu varainnot ovat uusien löytöjen mukaan 350 mrd neliömetriä.
Uraanin louhimista ei ole suoritettu vuoden 1980 jälkeen, joten uraani tuodaan ulkomailta. [2]